Saavun Overpoolin rautatieasemalle hyvissä ajoin ennen ottelun alkua. Olen katsonut kartasta, että vaikka Vauxhall Motorsin kotistadion Rivacre Park on keskellä ei mitään, niin sinne menee suora tie ja luulen käveleväni sen puolessa tunnissa. Tämä jättäisi minulle reilusti aikaa katsella ympärilleni stadionilla ja haistella tunnelmaa ennen ottelua. Olen kävellyt vasta kymmenisen minuuttia, kun huomaan, että tie loppuu. Tai ei lopu, vaan muuttuu pelkäksi kapeaksi maantieksi, jonka varrella ei ole minkäänlaista piennarta, jota pitkin kävellä. Katselen ympärilleni ja mietin, mitä seuraavaksi. Huomaan tien vieressä polun, joka menee oikeaan suuntaan ja päätän kokeilla sitä. Polku johtaa johonkin puistoon ja iäisyydeltä tuntuvat ajan sitä tallattuani huomaan palanneeni takaisin sinne, mistä lähdin - Overpoolin rautatieaseman kulmalle. Kello on jo varttia vaille kolme ja alan panikoimaan. Menen läheiseen pubiin ja kysyn baarimikolta taksin numeroa. Pian pääsen hyppäämään kumijalan kyytiin ja saavun stadionille juuri ja juuri ajoissa. Päätän, että paluumatkalla kierrän pidemmän kaavan mukaan Little Suttonin asemalle.
Ottelu, kuten kaikki muutkin tänään, alkaa minuutin hiljaisuudella Rememberance Sundayn vuoksi. Paikalle on tullut vain noin kymmenen Bloods-fania, eikä kotijoukkueellakaan näytä olevan kuin reilu satakunta kannattajaa, joten 2500 kapasiteetin Rivacre Park näyttää todella autiolta. Toisaalta, mikä ihme se nyt on, kun kenttä on keskellä hevonpersettä, jonne ei pääse kuin omalla autolla? Tai kenties tämä on ollut The Motormens:in alkuperäinen idea – onhan joukkue perustettu vuonna 1963 Vauxhallin autotehtaan (jonka tuotteet kulkevat Suomessa muistaakseni Opelin nimellä) toimesta ja ehkä tehtaanpatruunat toivoivat, että paikalle pääsemiseksi ihmiset ostaisivat oman tehtaan auton. Suunnitelma näyttää toimineen, koska stadionin edustalla yhdeksän autoa kymmenestä on Vauxhalleja. 1980-luvun loppupuolella rakennettu stadion on hyvin tyypillinen non-league areena - toisella pitkällä sivulla on katettu pääkatsomo, toisella pieni katettu seisomakatsomo ja maalien takana ei ole mitään. Huomaan, että päätykatsomon puolella tallustelee kasuaalisti myös kaksi Droylsdenin pelaajaa; Kilheeney ja Brown. Eikös kenttäkuuluttaja juuri sanonut, että Killer on vaihtopenkillä? Miksi hän tuolla haahuilee? 
Peli on jo toinen toinen tällä viikolla, ja odotan yhtä vahvaa esitystä kuin tiistaina, jolloin Bloods voitti Worcesterin helposti 4-1. Ennen tuota peliä kannattajien mielenkiinto oli vieläkin edellisen lauantain Stalybridge-pelissä ja sen jälkipuinnissa. Ottelun jälkeen hulinat olivat olleet pahempia kuin olin kuvitellutkaan, ja valitettavasti jotain Celticin kannattajaa oli puukotettu stadionilla. Kannattajajoukon mielipiteet olivat myös jakautuneet Phillon soihdun heittämisen suhteen ja hätäisimmät huutelivat jo elinikäistä pelikieltoa maalivahdille. Mielestäni ulosajo ja sitä seuraava kolmen ottelun pelikielto oli oikea tuomio, mutta elinikäinen pelikielto tai potkut joukkueesta olisivat liioittelua. Mies teki tietysti väärin heittäessään soihdun takaisin, mutta on paha mennä sanomaan, miten esim. minä itse olisin tilanteessa reagoinnut. Erityisesti, koska huhut kertovat, että Phillipsin siirryttyä Stalybridgestä Droylsdeniin pari kautta sitten, hän ja hänen perheensä ovat saanneet uhkauksia pieneltä vähemmistöltä Celtic-kannattajista ja jokaisessa paikallismatsissa häntä heitellään kolikoilla sun muilla. 
Tänään kuitenkin Vauxhall hallitsee peliä ottelun alkupuolella ja Bloods näyttää olevan pulassa, vaikka Motormen on sarjataulukossa huomattavasti Droylsdenia alempana. Miksi tämä aina menee näin? Bloods pelaa upeasti kovempia joukkueita vastaan, mutta lähtökohtaisesti heikompia vastaan joukkue näyttää olevan aina pulassa! Mahtaako kyseessä olla joku asennevamma vai vaan huono tuuri yhdistettynä vastustajan kovaan motivaatioon, mene ja tiedä. Hieman alle puolen tunnin pelin jälkeen kotijoukkue saa rankkarin ja John Lawless pistää pallon pilkulta helpon näköisesti sisään. Molemmat joukkueet saavat useamman hyvän maalipaikan, mutta mikään ei mene sisään. Noin varttia ennen täyttä peliaikaa Vauxhallin pelaaja ajetaan ulos hänen huitaistuaan Dale Johnsonia. Bloods painostaa, mutta vierasjoukkueen tasoitus tulee vasta ottelun viime minuuteilla, kun Rowe pamauttaa upean kaukolaukauksen noin 20 metristä maaliin.
Tulomatkasta viisastuneena poistun Rivacre Parkilta pidemmän reitin kautta. Toinen reitti stadionille osoittautuu aivan yhtä huonoksi kuin se ensimmäinenkin. Täälläkään suunnassa ei ole katukäytävää sen paremmin kuin piennartakaan, vaan joudun rämpimään pimeän maantien viereisessä pusikossa varmaan noin kilometrin, ennen kuin tulen Hooton Lanen risteykseen. Hiukseni tarttuvat pensaaseen ja puunoksa läimäyttää minua kivuliaasti reiteen. Ohiajavan auton valojen loisteessa huomaan, että farkkujeni lahkeet ovat aivan mudassa. Hooton Lane on yhtä pimeä kuin Rivacre Road eikä sielläkään ole jalkakäytävää. En tule enää koskaan tänne hevonperseeseen, sadattelen mielessäni, kun tallustan lannalta haisevaa, säkkipimeää maantietä kohti Little Suttonin rautatieasemaa.
Vauxhall Motors-Droylsden 1-1
(Lawless rp. ; Rowe)
Rivacre Park, Ellesmere Port 12.11.2011
Yleisöä 189
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti