keskiviikko 31. elokuuta 2011

Non-League Day

Syyskuun kolmantena Englannissa vietetään jälleen epävirallista Non-League -päivää. Englannin maajoukkue pelaa perjantaina vieraissa Bulgariaa vastaan ja kaksi korkeinta liigatasoa ovat sen vuoksi tauolla, joten non-league -fanit yrittävät kannustaa Valioliigaa ja Championshipiä seuraavia ystäviään tulemaan katsomaan oman kotikaupunkinsa mutasarjajoukkueiden pelejä. Taustalla on yksinkertaisesti halu tuoda paikalle useampia katsojia, sekä toive, että näistä edes muutama innostuisi seuraamaan alasarjapalloilua enemmänkin ja tuoman tuikitärkeitä lisätuloja pienille ruohonjuuritason seuroille, joista monet kärsivät pahoista talousvaikeuksista. Monet pikkuseurat ovat myös tarjoamassa alennettuja lippuhintoja (tai jopa ilmaista sisäänpääsyä!) Valioliiga ja Championship-joukkueiden kausikorttilaisille, jotta he saisivat useampia kannattajia paikalle.

Itse en tänä viikonloppuna paikalle pääse, koska olen seuraamassa Suomen maajoukkueen edesottamuksia Helsingissä Moldovaa ja Hollantia vastaan, mutta olen epätoivoisesti yrittänyt saada jalkapallosta pitäviä työkavereitani ottamaan osaa Non-League -päivään. Suosittelin tietysti ykkösvaihtoehtona Droylsden-Colwyn Bay -matsia, mutta mainitsin heille kuitenkin, että myös Hyde ja Trafford FC pelaavat lauantaina kotiottelun ja sen lisäksi Suur-Manchesterissä useampi pikkuseura pelaa FA Cupin alkukartsintakierroksia, joten mahdollisia otteluita on ainakin reilu puolentusinaa, jos ei useampia. Lähettelin työkavereilleni Facebookissa kutsuja ja mainitsin asiasta ohimennen muutaman kerran, mutta ilmeisesti en ole onnistunut saamaan ketään innostumaan. Noh, ainakin minä yritin.

http://www.nonleagueday.co.uk/

maanantai 22. elokuuta 2011

Huikeaa taistelufutista

Kauden toinen kotiottelu on vain pari päivää Guiseley-pelin jälkeen. Minulle tämä sopii paremmin kuin hyvin, koska olen elokuun lopussa lähdössä lomalle, joten tulen missaamaan kaksi kotiottelua ja vieraspelin Workingtonissa, johon olisin lähtenyt lähes varmasti, jos olisin Englannissa. Saavuttuani Butchers Armsille suuntaan, kuten aina, ensimmäiseksi klubitalolle. Kannattajayhdistys on virittänyt sinne pöydän ja he yrittävät saada ihmisiä liittymään jäseneksi tai uusimaan jäsenmaksunsa tällekin kaudelle. Ja niinhän siinä käy, että siirryn paikalleni kentän laidalle £5 köyhempänä, mutta jäsenkortti ja hieno Supporters Club-pinssi taskussani.

Ennen peliä muutamat kannattajat kuuluvat juttelevan keskiviikkona paikallislehdessä olleesta uutisesta, jonka mukaan Stalybridgen pelaaja Fabrice Bembo-Leta oli pidätetty otettuaan osaa ryöstelyyn ja mellakointiin Manchesterissä noin viikkoa aiemmin. Vaikka kyseessä onkin Droylsdenin pahin paikallisvastustaja, kannattajat eivät hieman yllättäen vaikuta olevan lainkaan vahingoniloisia, vaan tuntuvat olevan sitä mieltä, että pidätys on häpeäksi seuralle ainoastaan jos Celtic ei anna Bembo-Letalle välittömästi potkuja. Jo aiemmin valtakunnallisissa roskalehdissä oli uutisoitu, että Conference Southissa pelaava Staines Town oli erottanut pelaajansa Mario Quiassacan, koska hän oli osallistunut mellakoihin Lontoossa ja varastanut yli £1000 arvosta vaatteita.

Manageri Pace on päättänyt aloittaa ottelun samalla avauskokoonpanolla kuin tiistaina ja taktiikka näyttää toimivan. Bloods aloittaa ottelun vahvasti ja pitää palloa hallussaan mutta Nuneaton saa kuitenkin muutaman hyvän vastahyökkäyksen ja Phillo joutuu venymään huipputorjuntaan jo 10 minuutin kohdalla. Lähelläni seisoskelee muutamia Nuneatonin kannattajia. Heidän joukossaan on noin 80-vuotias vanha mummo, jonka vyölaukusta roikkuu sinivalkoinen Nuneaton-huivi ja joka kannustaa suosikkejaan äänekkäästi. Luulen katsovani kohti omaa tulevaisuuttani: muutaman kymmenen vuoden kuluttua minä olen samanlainen, tosin toivottavaasti ilman vyölaukkua... Nojailen mainosaitaan vierasjoukkueen vaihtopenkin lähellä ja nautin vauhdikkaasta pelistä. Droylsdenin fanijoukko on paljon äänekkäämpi kuin tiistaina ja reilu 80 vierasfania pitävät myös mukavasti tunnelmaa yllä. Peli on todella mahtavaa taistelufutista ja huomattavasti viihdyttävämpää kuin Guiseley-pelissä. Nuneatonin kannattajat ja vaihtopenkki tosin tuntuvat vinkuvan jokaisesta Droylsdenin kovasta, mutta kuitenkin rehdistä perusbrittiläisestä taklauksesta ja vaativat korttia noin joka kolmas minuutti. Ihme neitejä...

Nuneaton saa terävän vastahyökkäyksen ja Robbie Burns pistää pallon rankkarialueen rajalta vastustamattomasti alanurkkaan. Nuneaton-mummo riemuitsee ja karjuu ’Well done, Burnsey’ kun ex-Leicester pelaaja tuulettaa johtomaalia. Takaiskusta huolimatta Bloods jatkaa hyvää taistelua ja Johnson vetää avopaikasta muutaman tuuman maalin ohi. Toinen puoliaika alkaa täysin Droylsdenin hallinnassa. Peli pyörii jatkuvasti Nuneatonin puolustusalueella, mutta jokainen veto menee ohi. Joku pipopäinen mies päätykatsomossa yrittää aloittaa ’Who the f*** are Stalybridge?’ -laulua, mutta ilman suurempaa menestystä. ’Come on, Droylsden’ sen sijaan saa useammankin kannattajan avaamaan suunsa ja toivon, että joukkue saa lisää virtaa kannustuksesta. Bloods pyörittää yhä peliä, mutta tuloksettomasti. Vihdoin 77. minuutilla painostus tuottaa tulosta ja Rowe tasoittaa pelin upealla vedolla ylänurkkaan. Koko joukkue taistelee aivan uskomattoman upeasti! Panen merkille, että laitapuolustaja Carlos Logan nousee aivan hemmetin hyvin tukemaan hyökkäyksiä ja välillä voisi luulla, että mies on kärkipelaaja. Vaikka pelikello tikittää uhkaavasti kohti 90 minuuttia, uskon vahvasti että tästä ottelusta tulee vielä voitto ja noin viisi minuuttia ennen täyttä aikaa toppari Chris Brown tekee voittomaalin vapaapotkun jälkitilanteesta.

Neljäs erotuomari näyttää neljä minuuttia lisäaikaa. Neljä minuuttia? Mistä? Miksi? Nuneaton saa yhden pahan tilanteen lisäajalla, mutta kun tuomari vihdoin puhaltaa pelin päättyneeksi, kannattajajoukko laulaa optimistisesti ’Going up, going up, going up!’. Noh, onhan tässä vielä 39 peliä jäljellä, mutta nyt ollaan sarjassa neljäntenä – samoissa pisteissä kuin kolmantena oleva Gloucester ja vain kaksi pistettä jäljessä Hydeä ja Stalybridgeä, jotka johtavat sarjaa puhtaalla pelillä.

Droylsden-Nuneaton Town 2-1
(Rowe, C Brown; Burns)
Butchers Arms, 20.08.2011
Yleisöä 328

keskiviikko 17. elokuuta 2011

Kuin kotiin tulisi...

Suurista suunnitelmistani huolimatta onnistuin harjoituskaudella näkemään vain yhden ottelun, jossa Droylsden onnistui vääntämään heikon esityksen jälkeen 3-3 tasapelin Bradford Park Avenuen vieraana oltuaan jo 3-0 tappiolla. Ottelu Traffordia vastaan jäi väliin kun missasin idioottimaisesti bussin ja Skelmersdale matsin kanssa oli hieman saman suuntainen ongelma. Pääsin tällä kertaa jopa Wiganiin asti, mutta keskustan tietöiden vuoksi bussipysäkki oli suljettu enkä yrityksestä huolimatta löytänyt Skelmersdaleen menevää onnikkaa, joten luovutin ja palasin kotiin kiroten koko Wiganin alueen alimpaan helvettiin.

Bloods aloitti liigakauden lauantaina tasapelillä Eastwood Townin vieraana. Muutaman viime vuoden aikana joukkue on aloittanut kauden aina kotiottelulla – viimeksi vieraspelillä aloitettiin kaudella 2006-07 jolloin joukkue voitti liigan ja nousi Conferenceen. En kuitenkaan uskalla laskea tätä hyväksi enteeksi tätä kautta silmällä pitäen, kun astun sisään Butchers Armsin portista. On kuin olisin tullut kotiin! Klubitalolla notkuvat samat vanhat naamat, kuin viime keväänä ja ilmassa on varovaisen positiivinen tunnelma, kuten aina uuden kauden alla. Kentän nurmi on samettinen ja tasainen kuin biljardipöytä, mutta ei hätää, eiköhän se jo viimeistään lokakuussa taas muistuta perunapeltoa. Kokoonpanossa on muutama uusi pelaaja ja odotankin suurella mielenkiinnolla, kuinka he onnistuvat. Sarjasta on tulossa tavattoman tiukka, ja noususta/nousukarsintapaikoista taistelee oman veikaukseni mukaan lähes kymmenen joukkuetta. Guiseley aloittaa pelin hieman vahvemmin ja luo parempia tilanteita kun taas Droylsdenin pelinrakentaminen on hieman hätäistä ensimmäisen puolen tunnin ajan. Uudet pelaajat vaikuttavat kuitenkin varsin laadukkailta, erityisesti keskuspuolustaja Chris Brown ja laitapakki Carlos Logan vakuuttavat varmoilla otteillaan. Paikalle on tullut reilu nelisenkymmentä vieraskannattajaa, mutta harvalukuisia kohteliaita taputuksia lukuunottamatta tunnelma on todella heikko, ja kovin huuto koko stadionilta kuuluu kentän puolelta, kun kotijoukkueen maalivahti kiroilee puolustajille.

Toisella puoliajalla Bloods aloittaa selkeästi pirteämmin kuin ensimmäisellä ja pian peli on pelkästään kotijoukkueen hallintaa. Fanijoukkokin yrittää hieman jotain kannustushuudon tapaista, mutta yritys kuivuu kokoon yhden lauseen mittaisen huudon jälkeen. Guiseleyn kannattajien suunnasta ei kuulu enää taputuksiakaan, ja katselenkin ympärilleni miettien, ovatko he jo lähteneet kotiin. Vaikka kotijoukkue on parantanut peliään, huomaan miettiväni, ettei tämä nyt mikään klassikko ole.Eikö viime kaudella pelit olleet huomattavasti viihdyttävämpiä vai muistanko ihan väärin? Ilta on pimentynyt ja ilma on muuttunut vilakaksi. Harmittelen, etten ottanut hupparia mukaan mutta pieni vilu vaihtuu kevyeen vitutukseen kun joku ärsyttävä kakara lähelläni saa känkkäränkkä kohtauksen ja alkaa polkemaan jalkaa ja rääkymään korviaraastavasti. Suunittelen siirtyväni päätykatsomoon tämän palosireeniä muistuttavan ulinan tieltä, mutta unohdan ipanan, kun 70. minuutilla Vauxhall Motorisista tullut Paul Brown laukoo ohi 16-alueelle vastaan tulleen maalivahdin ja pallo liruu hiljaa maaliin. Pelaajat eivät ehdi edes lopettaa maalin juhlimista, kun manageri jo kutsuu juuri maalin tehneen Brownin vaihtoon. Vain viisi minuuttia avausmaalista, Conferencen nousijasuosikista Fleetwoodista lainalla oleva Danny Rowe pistää pallon nätisti maalin vasempaan alanurkkaan ja peli taitaa olla jo taputeltu. Kun kenttäkuuluttaja ilmoittaa illan yleisömääräksi 322, katselen ympärilleni hämmentyneenä, olisin nimittäin itse veikannut yleisöä olevan noin 260. Tuomarin antaman neljän minuutin lopulla Droylsden on tehdä kolmannen maalin. Kyllähän tästä vielä kausi tulee! Nousukarsinnat, here we come!

Droylsden-Guiseley AFC 2-0
(P Brown, Rowe)
Butchers Arms, 16.08.2011
Yleisöä 322