Ketään ei kiinnostanut

En selvästikään ole oppinut mitään kuluneen vuoden aikana! Sama juttu kuin viime kaudella… Hyde kehtaa rokottaa Manchester Premier Cupin ensimmäisen kierroksen ottelusta täyden pääsylipun hinnan, kymmenen puntaa. Mutisen itsekseni, että samalla stadionilla pelattuun MPC:n finaalin sentään pääsi viidellä punnalla, mutta en kehtaa kääntyä enää takaisinkaan kun olen kerran tänne asti tullut. Tigers on myös hoidellut käsiohjelmat hieman miten kuten, koska siinä on irtonaiset sivut. Tallustellessani kentän laidalle ämyreistä kaikuu ärsyttävä ‘Eye of a tiger’ –biisi ja normaali peliä edeltävä innostus alkaa uhkaavasti vaihtumaan vitutukseksi. Stadionilla ei ole juuri ketään, tosin joku etäisesti tutun näköinen mies huikkaa iloisesti ‘Alright?’ ohimennessään. Kun joukkueet tulevat kentälle, kukaan ei vaivaudu taputtamaan ja laskeskelenkin, että paikalla on pelin alkaessa vain 53 katsojaa. En ole yllättynyt, koska sen lisäksi että ilma on kylmä ja sateinen, City pelaa kotonaan Mestarien Liigassa ja Manun peli taitaa olla telkkarissa, eli paikalla on vain pelaajien perheet ja muutama kaltaiseni friikki.

Droylsden aloittaa höntsäcupin aivan kakkoskokoonpanolla. Miksiköhän laitapakki Logan pelaa hyökkääjänä? Droylsden menee Johnsonin maalilla johtoon, mutta vain hetken päästä Hyde tasoittaa. Hyden maalin jälkeen alkaa hirveä kaatosade ja kipittäessäni sivukatsomon katoksen alle suojaan, päätän, että heti huomenna varaan itselleni ajan kallonkutistajalle! Eihän kukaan täysijärkinen vapaaehtoisesti olisi tänne tullut… Muutamat paikalle saapuneet kannattajat ovat todella hiljaa; ensimmäisellä jaksolla suurin hurraus kuuluu, kun kuuluttaja ilmoittaa että Eastlandsillä Villarreal on mennyt 1-0 johtoon. Peliä ei ole pelattu edes puolta tuntia, kun kenttäkuuluttaja jo ilmoittaa ottelun yleisömäärän. 131? No ihan varmana joo! Minä nimittäin laskin viisi minuuttia aiemmin, että paikalle oli lopulta saapunut 98 silmäparia, joten Hyde ilmeisesti laskee myös järkkärit ja muut makkarapalkkalaiset sekä neljännen erotuomarin yleisöksi… Takanani joku irvileuka lohkaisee kaverilleen, että Droylsdenissa tämä olisi aivan huikea yleisöryntäys ja yrittää aloittaa ‘What’s it like to seea crowd?’ -laulua, mutta kaveri ei lähde mukaan. Huolimatta siitä, että Bloods hallitsee peliä, oloni on melko surkea.

Tauolla oloni ei ainakaan parane, koska joudun kuuntelemaan kun Morrissey määkii ‘Heaven knows I’m miserable now’ stadionin DJ:n toimesta. Droylsden hallitsee toistakin puoliaikaa ja on pian 4-1 johdossa. Takanani joku, kenties se väkäleuka, jota minun teki mieli motata aiemmin, kuuluu uskovan vakaasti, että Tigers nousee vielä 5-4 voittoon, mutta hänen sijassaan en pistäisi ropojani likoon sen puolesta. Bloods vaihtaa ja David Lynch (kuka???) tulee sisään. Laidallani lönkyttelevä linjamies pudottaa lippunsa ja se saa aikaan toisen puoliajan suurimman hurrauksen. Lähden Ewen Fieldsiltä pois jo lähes 10 minuuttia ennen pelin loppua, koska palelen ja haluan ehtiä 21.30 bussiin. Sama suunnitelma näyttää olevan monella muullakin kannattajalla. Ketään ei selvästikään kiinnosta.

Hyde FC-Droylsden 1-4
(Johnson, Hall 2, Rowe)
Manchester Premier Cup
Ewen Fields, Hyde 18.10.2011
Yleisöä 131