Cup-krapula

Viikonloppu meni niin hienosti. Havantista oli tuliaisina vakuuttava 2-0 voitto ja sunnuntaina oli FA Cupin toisen virallisen kierroksen arvonta. Itse missasin Havant pelin, koska minulla ei ollut varaa matkustaa sinne asti, ja meninkin jälleen liigajoukkueeni matsiin. Lieneekö merkki siitä, kuinka paljon Droylsdenin seuraaminen on alkanut minulle merkitsemään, että kolmanneksen siitä ottelusta (joka oli itseasiassa erittäin viihdyttävä peli) vietin pohtien kuinka West Leigh Parkilla menee. Koska ottelussa ei Cupin tuloksia ilmoitettu, en malttanut odottaa kolmen tunnin kotimatkan ajan, vaan kipitin bussiaseman nettikahvilaan. Kun löysin netistä huojentavan tiedon, että Bloods oli voittanut yli 1000 katsojan edessä, kiitos Hardikerin ja Kilheeneyn maalien, tuumasin luultavasti hieman liian kovalla äänellä ‘yes’, koska viereisellä koneella istunut pakistanilaismies ja toisella puolellani istunut finninaamainen teini mulkaisivat minua kysyvästi (tietenkin myös pieni tuuletuksen tapainen ele kädelläni saattoi myös aiheuttaa nämä ihmettelevät katseet).

Sunnuntaina jännitin TV:n ääressä seuraavan kierroksen arvontaa. Mielestäni arvontatulos oli vallan mainio. Seuraavaksi vastaan astuu kakkosdivarissa (nyk. League 1, mutta olen sen verran iäkkäämpi, että minulle sarjatasot ovat vieläkin Valioliiga, ykkösdivari, kakkosdivari ja kolmosdivari) pelaava joukkue, joko Leyton Orient tai Dagenham&Redbridge. Joukkueet jäivät lauantaina 1-1 tasapeliin ja pelaavat uusinnan 16. marraskuuta Leytonin kotiareenalla Brisbane Roadilla. Kaikkein tärkeintä oli kuitenkin, että Droylsden sai kotiottelun. Sekä Orient että Daggers ovat aloittaneet kauden heikosti, ja ovat sarjataulukon häntäpäässä (O’s 19, Daggers 23), joten vaikka kumpikin on luonnollisesti vaikea vastustaja, ei voitto ole aivan mahdoton. Jos saisin valita, haluaisin mielummin Dagenhamin, ainoastaan siitä syystä, etten ole heitä aiemmin nähnyt, mutta kumpikin kelpaa, kunhan stadioni on täynnä. Myös TV-kamerat ovat paikalla maanantaina 29.11 pelattavassa ottelussa ainakin Droylsden FC:n nettisivujen mukaan.

Olinkin erittäin luottavainen, kun jäätävässä tuulessa astelin kohti Slaughterhousen valoja maanantai-iltana. Hieman stadionia ennen kaksi miekkosta pysäyttivät minut ja kysyivät tietä stadionille. Sanoin olevani sinne itsekin matkalla, ja tiedustelin varovasti, että ovatko he Telfordin kannattajia. Toinen miehistä nyökkäsi kaverinsa suuntaan ja ilmoitti tämän olevan ‘anorakki’, joka harrastaa stadionbongausta (mielestäni muuten erittäin hieno harrastus, olen itsekin hieman hurahtanut siihen, mutta oma listani on vielä kaukana tämän miehen noin 200 stadionista) ja hän kertoi itse lyöttäytyneensä kaverinsa seuraan vain, koska on manhesteriläinen eikä maanantai-iltana ole muutakaan tekemistä.

Vieraskannattajia oli saapunut paikalle reilu 50 rumpuineen ja ‘Pride of Telford’ -lippuineen ja joukkueiden juostessa kentälle he suorittivat oikeaoppisen vessapaperitifon. Salaa toivoin, että Bloods järjestää menneen viikonlopun Guy Fawkes-yön kaltaisen ilotulituksen kentällä, mutta Droylsdenin ruuti oli ilmeisesti kastunut maanantain tihkusateessa, ja kotijoukkue vaikutti erityisesti ensimmäisellä puoliajalla kärsivän melkoisesta cup-krapulasta, koska The Bucks hallitsi peliä miten halusi ja 23.minuutin jälkeen peli oli jo 3-0 Telfordille. Adam Proudlockin 2-0 osuma meni maalivahti Paul Phillipsin piikkiin, koska hän tiputti pallon näpeistään ja ex-Darlington/Stockport hyökkääjällä oli helppo homma pistää pallo maaliin. Katsomossa laulava Droylsdenin kannattajaporukka oli vielä cup-huumassa, koska lähes koko pelin ajan pimeässä illassa kaikui ‘We’re going to Wembley, que sera, sera’ ja ‘We’re the famous Droylsden FC and we’re off to Wembley’.

Puoliajalla oli pakko mennä klubitalolle lämmittelemään, koska minulta lähti tunto varpaista suunilleen samoihin aikoihin kun Telford meni 3-0 johtoon. Toisella puoliajalla Bloods sai hieman pelin juonesta kiinni, ja pystyi kaventamaan kahteen otteeseen, mutta tasoitus jäi haaveeksi. Ja ennen kaikkea; tappio pitää Droylsdenin sarjataulukossa yhä nousukarsintapaikkojen ulkopuolella. Toivottavasti cup-krapula on ohi ensi lauantaina, kun sarjakakkonen Boston saapuu Butchers Armsille, tai kyyti voi olla vieläkin kylmempää kun maanantaina...

Droylsden FC-AFC Telford United 2-4
(Banim, Smith; Rodgers, Proudlock 2, Lawrie)
Butchers Arms, 08.11.2010
Yleisöä 391