maanantai 26. maaliskuuta 2012

Takaoven kautta nousukarsintoihin?


 Keväisen aurinkoinen sää on kääntänyt myös Droylsdenin kurssin putoamistaistelusta nousukiitoon. Viime lauantainen vierasvoitto nousukarsintapaikasta kamppailevasta Worcesterista ja hieno taisteluvoitto Corbysta tiistaina nosti joukkueen sarjataulukossa sijalle yksitoista, ja joukkue on yhdeksän pisteen päässä sekä nousukarsintapaikasta että putoamisviivasta. Blyth pelin jälkeen joukkueen vahvuuteen lisättiin vielä kasa uusia pelaajia; viimeksi puolalaisessa LZS Piotrowkassa pelannut kamerunilainen Alirou Nsangou, ex-Eastwood hyökkääjä Craig Davis ja kaikkein kummallisimpana lisäyksenä reilusti päälle nelikymppinen, Barrow:ssa jo managerinakin toiminut ja viime vuosituhannella Barnsleyssa Valioliigaa pelannut keskikenttäpelaaja Darren Sheridan.

Tämän päivän vastustaja on nousukarsintapaikkaa tiukasti hamuava Boston United ja vilkaisu sisäänkäynnin viereen liimattuun avauskokoonpanoon ei saa minua ainakaan yhtään luottavaisemmaksi kolmen pisteen suhteen. Jellyman, Newsham, Weir-Daley. Kovia nimiä ja tulossa on pelottavan tiukka ottelu.Tiistaina Bloods voitti hienon taistelun jälkeen Corbyn pelissä, joka oli jo kahteen kertaan peruutettu. Steelmen meni jo kymmenen minuutin jälkeen johtoon Will Jonesin maalilla, mutta Carlos Logan kavensi heti toisen puoliajan alussa ja Dan Gardnerin voittomaali pilkulta, miehen yhdeksäs maali tällä kaudella, varmisti kaikkien kolmen pisteen jäämisen Butchers Armsille. Vaikka voitto antoikin hieman uskoa loppukauden suhteen, niin olen huolissani tämän päivän pelistä. Omissa kirjoissani Boston oli yksi suurimmista nousijasuosikeista Guiseleyn ja Halifaxin ohella ja vaikka joukkue onkin hieman nousukarsintojen ulkopuolella tällä hetkellä, niin pelkään, että lincolnshiren porukka voi iskeä taululle todella rumat lukemat.

Bostonista on paikalle saapunut kasa äänekkäitä kannattajia, jotka paukuttavat rumpua päätykatsomossa ottelun alusta lähtien. Peli alkaa vauhdikkaasti ja pallo liikkuu päästä päähän. Kauniissa auringonpaisteessa molempien joukkueitten syöttöpeli kulkee, peli on kaunista katsottavaa, enkä tällä hetkellä haluaisi olla missään muualla kuin Butchers Armsilla. Bostonin kevyestä painostuksesta huolimatta Steve Hall vie kotijoukkueen johtoon kymmenen minuutin kohdalla. Pilgrims saa pian mahdollisuuden, mutta pusku lentää suoraan Bloods-maalia vartioivan Danzelle St.Louis-Hamiltonin näppeihin. Johnson saa upean mahdollisuuden tuplata kotijoukkueen johdon, kun Boston purkaa pallon huolimattomasti omalta puolustusalueeltaan, mutta tyhjän maalin sijasta veto osuu tolppaan ja Pilgrims pääsee siivoamaan pelivälineen kohti keskialuetta. Puolen tunnin kohdilla Carlos Logan nilkuttaa kentältä ja kamurunilaishyökkääjä Nsangou saa mahdollisuuden näyttää kykynsä. Kaveri pääsi hetkeksi kentälle myös Corbya vastaan ja vakuutti ainakin minut taidoistaan, mutta sehän ei vielä kerro miehen todellisesta tasosta yhtään mitään, että minä pidän häntä hyvänä.

Bostonin fanijoukko pitää yhä kovaa meteliä päätykatsomossa ja joukkue tuntuu saavan siitä lisää virtaa. Aurinkoinen sää on houkutellut paikalle myös yllättävän monta paikallista ja arvelen yleisömäärän olevan yli kolmesataa, mikä on huikea lukema verrattuna Corby pelin 176 ja Blyth matsin 170 katsojaan, mutta toki kalpenee reilusti Bostonin katsojakeskiarvon kanssa, joka taitaa olla päälle tuhat silmäparia per ottelu. En muista, milloin Butchers Armsilla olisi ollut näin hyvä tunnelma ja se yhdistettynä t-paitakeliin saa minut ajattelemaan, että kyseessä on kenties koko kauden paras ottelu. Valitettavasti Bostonin vikkelä ja erittäin vaarallinen kärkimies Spencer Weir-Daley yrittää kaikkensa pilatakseni tunnelmani ja iskeekin kavennuksen. Päätykatsomossa ja ympärilläni kymmenet ja kymmenet keltamustiin paitoihin ja kaulaliinoihin pukeutuneet Boston-kannattajat aloittavat villin juhlinnan, mutta heidän ilonsa loppuu lyhyeen, kun he huomaavat avustavan erotuomarin liputtaneen tilanteen paitsioksi ja hylänneen maalin. Huokaan helpottuneena, mutta en usko, että Pilgrimisien tilanteet loppuvat tähän. Vierailta hylätään ensimmäisellä puoliajalla toinenkin maali ja Bloods pääsee tauolle johtoasemassa.

Toisella jaksolla Boston aloittaa todella vahvasti ja minä alan tapani mukaan pessimistisesti odottamaan, milloin omissa soi. Keltainen aalto vyöryy kerta toisensa jälkeen kohti St.Louis-Hamiltonin maalia, mutta hienosti pelannut nuorimies pitää maalin puhtaana. Ottelua on pelattu tunnin verran, kun Pilgrimsien painostus tuottaa vihdoin tulosta ja Ian Ross kaventaa kauniilla vedolla yläkulmaan.Peli jatkaa aaltoiluaan päästä päähän ja ottelu on niin tasainen, että kumpi tahansa joukkue voi tehdä voittomaalin minä hetkenä hyvänsä. Ottelua on jäljellä alle vartti, kun Dale iskee upean maalin pienestä kulmasta Patrick Laceyn hienon esityön jälkeen. En usko, että Boston enää kaventaa. Huolimatta useammasta viime hetken tappiosta/kavennuksesta, joukkue on pelannut tänään niin kauniisti, että tätä ei enää ryssitä. Ja kerrankin olen sokean lapsenuskoni kanssa oikeassa. Ikuisuudelta tuntuvan neljän minuutin lisäajan jälkeen tuomari puhaltaa pilliinsä. Päätykatsomon pienestä Bloods-kannattajien joukosta kaikuu ’There’s only one Dale Johnson’, kun joukkue käy kiittämässä kannattajia. Pystyisiköhän Bloods vielä livahtamaan takaoven kautta nousukarsintoihin..?

Droylsden-Boston United 2-1
(Hall, Johnson; Ross)
Butchers Arms, 24.03.2012
Yleisöä 315

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti