Gordon Strachania etsimässä

Katselen ympärilleni Butchers Armsilla, ja toivon, että Gordon Strachan olisi saapunut paikalle kannustamaan Hinckleyn kapteenina pelaavaa poikaansa Gavinia. Harvalukuisen yleisön joukossa ei näy punapäistä skottia, joka aikoinaan käskytti muun muassa Celticiä ja Southamptonia, enkä itse asiassa edes tiedä, mitä tekisin jos hän olisi paikalla. Minulla ei ikimaailmassa olisi rohkeutta lähestyä kyseistä herrasmiestä ja mennä paiskaamaan kättä, puhumattakaan siitä, että menisin keskustelemaan pienikokoisen mutta tulisieluisen skotin kanssa jalkapallosta. Herra Strachan ei todellakaan ole ainoa, joka on jättänyt tämän illan ottelun väliin; paikalle on saapunut vain 192 silmäparia, ja jopa huutosakki, joka hyvänäkin päivänä on piskuinen, on paikalla vain noin puolella vahvuudella. Ottelusta onkin kulunut jo reilu vartti, kun he yrittävän viritellä ensimmäistä kannustushuutoa, joka kuitenkin jää yksittäisen ‘Who are you? Who are you?’ huutelun asteelle.

Ensimmäinen puoliaika on melkoista höntsäilyä ja täynnä harhasyöttöjä. Kumpikaan joukkue ei näytä kykenevältä maalintekoon ja jakso loppuukin maalittomana. Haahuilen tauolla tapani mukaan ympäriinsä, mutta en vieläkään löydä Gordonia. Hyväksyn lopulta faktan, että hän ei ole matkustanut seisomaan kylmän ja mutaisen kentän laidalle, vaan istuu todennäköisesti lämpimän takkatulen ääressä katsomassa telkkaria teemuki kädessään, kuten kaikki, joilla on yhtään järkeä päässään. Toinen jakso pelistä alkaa vauhdikkaasti, kun Kilheeney iskee kotijoukkueen johtoon neljän minuutin pelin jälkeen, mutta riemuni ei kestä kauaa, kun Hinckley tasoittaa ottelun. Siinä jäi isäpapalta hieno maali näkemättä, mietin kun valkopaitaiset vastustajat kaulailevat maalin tehnyttä Strachan junioria. Seisoskelen kotijoukkueen vaihtopenkin läheisyydessä, ja huomaan, että manageri Dave Pace puuttuu tekniseltä alueelta. Hetken kuluttua huomaan herran seisovan pääkatsomossa karjumassa joukkueelle, ja pohdin, onko hän taas saanut jonkin sortin toimitsijakiellon; onhan mies heitetty katsomoon ainakin kaksi kertaa tällä kaudella, ellen aivan väärin muista.

Toisen puoliajan alkupuolella Bloods vaihtaa uuden puolustajan Sam Stockleyn kentälle, mutta vain muutaman minuutin pelin jälkeen kaveri kyyristyy kentän pintaan ja pian paikalle tuodaan paareja ja mies kannetaan pukukopin puolelle. En nähnyt mitä tapahtui ja koko loppuottelun minulla on ikävä möykky vatsassani. Mietin hädissäni, mitä puolustajallemme oikein kävi ja kun olen näkevinäni että stadionille tulee ambulanssi, minua huolestuttaa entistä enemmän. Luoja, annan Samin olla kunnossa! Killerin illan toinen maali nostaa hieman mielialaani, mutta Knitters tasoittaa jälleen vain muutaman minuutin kuluttua vaarallisen kärkimiehen Gary Rickettsin toimesta. Kotijoukkue vie lopulta voiton, kiitos Rousen 83. minuutin maalin, mutta lähtiessäni pois stadionilta, huomaan ambulanssin seisovan vieläkin pukukoppien luona. Ennen kuin Manchesteriin suuntaava bussi saapuu, ehdin ainakin kymmenen kertaa rukoilla, että Sam on kunnossa.

Droylsden-Hinckley United 3-2
(Kilheeney 2, Rouse; Strachan, Ricketts)
Butchers Arms 21.02.2011
Yleisöä 192