maanantai 11. lokakuuta 2010

Colliers FA Cupissa

Aah, Newcastle. Kirkkain jalokivi Britannian kruunussa. Katselen sillalta allani vellovaa jokea ja siirrän katseeni Newcastlen ikonisen maamerkin, Tyne Bridgen suuntaan. Kauaa en voi Koillis-Englannin helmeä ihastella, koska joudun hyppäämään bussiin ja matkustamaan noin 15 mailia pohjoiseen, Ashingtoniin. Ashington tunnettiin aikoinaan maailman suurimpana hiilikaivoskylänä, mutta viimeinenkin kaivos sulki ovensa 1988, ja hiilikaivosmenneisyydestä muistuttaa enään stadionille kävellessä taivaanrannassa kohoava pit wheel, joka merkkaa nykyisin Woodhornin kaivosmuseota. Siis voiko tämä olla oikea paikka? Katselen hämmentyneenä ympärilleni. Kyltissä kyllä lukee Ashington Community Football Club mutta parkkipaikan takana olevan matalan rakennuksen metalliset ikkunaluukut ovat suljettu eikä vaikuta siltä, että täällä alkaisi FA Cupin ottelu noin puolen tunnin päästä. Lopulta uskon, että tämä sen täytyy olla, kun huomaan parkkipaikalla bussin jonka ikkunassa olevassa kyltissä lukee 'Droylsden Football Club', ja päätän seurata vanhempaa miestä kohti aidassa olevaa aukkoa, jossa lukee 'Aikuiset £5'.

Ashington AFC, 'The Colliers', perustettiin 1883, ja seura on pelannut koko historiansa alasarjoissa. Nykyinen stadioni Woodhorn Lane avattiin 2008 ja kenttä onkin erittäin viehättävä pieni alasarja stadioni. Paikalliset vilkuilevat punaista Droylsden kaulaliinaani ystävällisen uteliaana ja pienen fanipuodin (=rakennustyömaakoppi) myyjä antaa minulle kopion kokoonpanoluettelosta. Kun siirryn seisomakatsomoon, vanhempi herrasmies liittyy seuraani ja kysyy olenko tullut paikalle ihan Manchesteristä asti, ja tiedustelee, mitä pidän alueesta. Hän kertoo, että Ashingtonin kylä on tuottanut useammankin nimen Englannin jalkapallohistoriaan. 'Niin, Jackie Milburn oli suurin sankarini kun olin vielä poikanen. Siinä vasta hieno pelaaja! Ja sitten oli Jack ja Bobby Charlton. Sinähän olet vielä nuori, mutta olet varmaan kuullut Bobbysta koska asut Manchesterissä?' Nyökkään ja kerron myös tietäväni että Milburn pelasi Newcastlessa ja että Jack Charlton pelasi Leedsissä ja valmensi Irlannin maajoukkuetta, mutta kun papparainen seuraavaksi kertoo ylpeänä kriketinpelaaja Steve Harmistonin olevan myös Ashingtonista, nyökyttelen ja yritän epätoivoisesti näyttää siltä, että tieto tekee minuun suurenkin vaikutuksen, vaikka totta puhuen minulla ei ole harmaintakaan hajua kenestä hän puhuu.


Joukkueet astelevat kentälle harvinaisen epämääräisissä jonoissa Kaiser Chiefsin 'I predict a riot':n tahtiin. Kenttäkuuluttaja kertoo jotakin ja huomaan kaipaavani tekstitystä, koska ymmärrän vain noin puolet johtuen miehen paksusta Geordie-aksentista. Northern Football Leaguessa, Englannin 9. korkeimmalla sarjatasolla pelaava kotijoukkue taistelee hienosti, mutta tasoero on melko selkeä, ja Kilheeney pääsee helposti puskemaan vieraat johtoon ja muutaman minuutin kuluttua Beck tuplaa vierailijoiden johdon. Colliers kuitenkin jatkaa taisteluaan ja 36. minuutilla Bloods lahjoittaa heille maalin. Hardiker ja maalivahti Phillips eivät kumpikaan hoida hommiaan vaan Stephen Young pääsee läpi ja nostaa tyhjään maaliin kavennusmaalin. Ottelun tuomari Tony Peart puhaltaa ensimmäisen puoliajan päättyneeksi kun pelikello näyttää vasta 40 minuuttia ja vain linjamiesten ja managereiden viittelöiminen saa hänet huomaamaan virheensä ja herra Peart puhaltaa lammasmaisen näköisenä pelin uudelleen käyntiin katsomon laulaessa 'You don't know what you're doing'.

Tauolla kierrän ympäri kentän ja saan jälleen osakseni uteliaita katseita reilulta 500 katsojalta. Harmittelen, että kenttäkuuluttaja ei kerro tuloksia muista kierroksen peleistä. Tullessani Newcastleen bussissani oli kolme FC Unitedin kannattajaa matkalla omaan peliinsä Norton & Stockton Ancientsia vastaan. Olen kahden vaiheilla haluaisinko FCUM:in pääsevän seuraavalle kierrokselle. Toisaalta en pidä mahdollisuudesta, että Droylsden saisi maanantaisessa arvonnassa heidät vastaansa Butchers Armsille ja että reilu 2000 vierasfania tunkisi paikalle, mutta toisaalta mahdollinen kotiottelu FCUM:ia vastaan toisi valtavasti tuikitarpeellisia pääsylipputuloja seuran kirstuun. Toisella puoliajalla Ashington jatkaa taisteluaan ja saakin monta uhkaavaa tilannetta, mutta vierailijoiden johto pitää. Ashington saa rankkarin, mutta hienosti pelannut Stephen Young pistää pallon maalin ohi ja ottelun muutaman viimeisen minuutin aikana Droylsden viimeistelee loppunumeroiksi 1-4. Poistuessani stadionilta joku Colliers-kannattaja huikkaa minulle autonsa ikkunasta, toivottaen onnea seuraavalle kierrokselle. Paikallisten ystävällisyys ja sympaattinen pieni seura on jättänyt minulle erittäin positiivisen kuvan paikasta ja toivonkin mielessäni Colliersille menestystä liigassa kun vilkaisen vielä viimeisen kerran vanhan hiilikaivoksen pit wheeliä ja alan suunnistamaan kohti Newcastlea ja puuduttavan pitkää kotimatkaa.

Ashington AFC-Droylsden FC 1-4
(Young; Kilheeney, Beck, Banim, Brownhill)
FA Cup 3rd Qualifying Round
Woodhorn Lane, Ashington 09.10.2010
Yleisöä 543

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti